sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Los Angeles

Tätä kirjoitellessa olemme jo onnellisesti kotona. Kotimatka alkoi eilisaamuna eli lauantaina ja kotona olimme sunnuntaiaamuna puoli kymmenen aikaan. Saman tien nukkumaan (ah ihanaa, pussilakanat!), olihan sisäisen kellomme mukaan puoli yö. Paluumatka sujui kaikin puolin jouhevasti - 3 viikkoa autolla tehty matka kesti lentäen 4 tuntia (LA - Chicago). :) Janea ihmetytti kovasti se, ettei Amerikan päässä ollut minkään sorttista passintarkastusta maasta poistuttaessa, ei Losissa eikä vaihtokentällä Chicagossakaan. 

Viimeinen lomapäivä eli perjantai kului hop on-hop off-kiertoajelulla Los Angelesissa: bussin kyytiin pääsimme Santa Monica Pieriltä ja Beverly Hillsissä vaihdettiin Hollywood-kierrosta tekevään bussiin. Santa Monicaan majoituimme muuten siksi, että sieltä oli lentokentälle huomattavasti lyhyempi matka kuin esim. Hollywoodista, ja S.M. osoittautuikin varsin viihtyisäksi paikaksi olla vaikka pitempäänkin. 

Motellimme Santa Monicassa


Rodeo Drive, Beverly Hills


Kun vaihdoimme Beverly Hillsissä yläpuolen kuvassa näkyvään bussiin, oli siinä kyyti sen verran pomppuisaa ja bussi sen verran kallellaan, että kevyellä aamupalalla liikkeellä ollen meitä alkoi heikottaa (tai ainakin toista meistä) ja niinpä jäimmekin bussista pian pois ja menimme nauttimaan tuhdimman "keskipäivän aamiaisen" (Bigger Better Breakfast, $5,99 Norms-ravintolassa). Tällä makkara, pekoni, kananmuna, peruna, toast/pannukakku-yhdistelmällä pärjäsimmekin sitten koko päivän...


Kävelimme ruokapaikastamme hiljakselleen Melrose Avenuelle, jossa tuli jopa ihan pikkuisen shoppailtuakin Ed Hartyn liikkeessä. Halloweenin lähestymisen huomasi matkan aikana monessakin paikkaa, mm. kurpitsoita oli pellot ja kaupat täynnä.

Don't worry. Just Panic.

Walk of Fame Hollywoodissa.
Aivan Hollywoodin ytimessä oli sentään vähän elokuvakaupunkimeininkiä, muuten kaupunki oli - hm - tylsä...


HEYYYYY

Hop on/off-bussilla pääsi myös Universalin studioille. Pääsymaksu studiokierrokselle (ei tietoa, mitä sillä pääsisi näkemään) olisi maksanut $65. Me olimme studioilla puoli tuntia ennen sulkemisaikaa, joten tutustuimme vain nopeasti sen City Walkiin. Seuraavalla Losin vierailulla (jos sellaista ikinä tulee), jos silloin on enemmän aikaa, voisi tuolla ehkä viettää kauemminkin aikaa.







Päivällä aurinko lämmitti varsin mukavasti, mutta ajellessamme kuuden aikoihin avobussilla takaisin Santa Monicaan oli tuuli jo hyytävän kylmä, niin että loppuilta menikin lämpöä hakiessa. Kävimme Santa Monican Hootersissa, koska St. Louisissa nautitut chicken wingsit kummittelivat mielessä ja yhtä hyviähän ne tälläkin kertaa olivat.
Iltaelämää Santa Monicassa
Sitten vuorossa olikin ankara pakkaaminen ja lyhyet yöunet. Herätys oli lauantaiaamuna klo 5, jotta ehdimme palauttaa vuokra-auton ja ehtiä klo 8 lähtevälle lennolle Chicagoon.


Reissu oli hieno ja ikimuistoinen, paljon nähtiin ja koettiin, mutta onpas kyllä ihana olla kotona! Saunassa on jo käyty ja ruisleipää syöty. Salmiakkinälkä ei päässyt vaivaamaan, sillä menomatkalla lentokentältä ostetut salmiakit riittivät matkan loppuun asti. :)

Kiitoksia blogiamme seuranneille lukijoille. Blogimme taitaa päättyä tähän.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Pasific Highway one

Keskiviikkoaamuna sanoimme hieman venyttämällä hyvästit San Fransiscolle...
Ensin kruisailtiin se "gamalanjyrkkä" mutkamäki alas, kaltevuutta on 27 astetta...mutta eihän se tuolleen mutkitellen miltään tunnu.

Ihan perus-san fransiscolainen mäki tuntuu paremmalta/pahemmalta :)

 Mutta tosiaan tuo "poikkikadulta" alamäkeen lähteminen on vähän sokkopeliä, kun aluksi ei näe juuri mitään...jossei avaa ovea ja kurki sieltä!

Sitten lähdimmekin ajelemaan kohti Highway onea ja sen löydettyämme ajelimme sitä pitkin eteläänpäin.


Me olimme päiväajelulla ja hävittäjät olivat päivälennolla.

Mansikkapaikassa poikkesimme hakemassa vähän virtaa ja "tyhjennystä". Hyvää oli ja hyvää teki :)

Ruokailuhetken pidimme Montereyn kaupungissa.

Pohjalle salaattia ja valkosipulileipää ja päälle pizzaa...toimii :)

Montereyssä oli kyllä tosi hieno ranta ja sitä oli pitkän matkan ajan.



Sitten matka jatkuikin taas haiweitä pitkin









Matkan ensimmäinen piirakkakin tuli vetäistyä teetauolla ja hyvä oli ja iso ja tajuttoman kallis...

Kaffila oli tosi hienolla paikalla.

Aurinkokin meni yöpuulle, mutta meillä oli tässä vaiheessa vielä noin 100 mailia matkaa maaliin...voivoi

Perille päästiin ja majapaikka oli ihan ok...mitänyt yöllä oli vähän kylmä ja continental breakfast täytti juuri rimaa hipoen (googletetun) speksinsä.

Lounaalla poikkesimme Ventura -nimisessä paikassa.

Santa Monicaa lähestyessämme tien vieressä olevalle mäelle alkoi ilmestyä asuntoa tihenevään tahtiin.

Majapaikka löydettiin ja sitten käytiin kävelyllä Santa Monican rannalla.

Santa Monica Pier

Tämän pidemmäs ei Route 66:sta pääse


Paparazzi löysi myös muutaman vesipedon, näitä ei kylmä keli paljoa kylminyt!

Tätä kuvaa otettaessa iski mitä v.... -ilmiö, uudesta kamerasta levis salama!
No, kamerassa oli vielä 1,5h 14 päivän palautusoikeutta jäljellä ja paikalliseen Best Buyhyn se tulikin sitten kiikutettua...loppumatka mennään sitten taas tutusti Ixuksella :)


Kumpi mahtoi olla ennen; Forrest Gump, vai tämä?


Iltapala oli vohveli kolmella jätskipallolla, Jane otti omaansa kinkkua ja emmentaalijuusto. Komijaa oli ja kaakaot kans.

Huomenna mennään pitkin-poikin Los Angelesia näillä näkymin Hop on/off -bussilla.